remontointi vaan jatkuu ja jatkuu :)

Lupasin tuossa taannoin hövelisti päivittäväni blogia yövuoroissa, mitkä sitten olivat ja menivät. Mutta onneksi (?) uusia tulee ja ennenkuin kaivan kutimet esiin voisin muutaman sanasen tässä runoilla.
Pihasaunaprojekti etenee hitaasti mutta varmasti. Palopäällikkö kävi tekemässä taannoin palotarkastuksen ja samalla katsoi piharakennuksen kunnon. Nuohoojahan oli aiemmin tilan asettanut käyttökieltoon, koska hänen mielestään rakenteisiin tulisi tehdä tiettyjä muutoksia ennen käyttöä. Nyt kuitenkin palopäällikkö totesi rakennuksen olevan rakennusteknisesti määräysten mukainen eikä siihen tarvitsisi suurempia muutoksia lähteä tekemään. Onneksi niin, sillä jostain syystä pankkitilini vuotaa ja rahaa ei kovin suureellisiin remontteihin ole..

Tänään kuitenkin jatkoin "takkahuoneen" maalausta, puunväriset paneelit saivat ylleen turkoosin asun. Aikani huseerattua maalipäniköiden kanssa myös tukkani saa turkoosista väristä osansa... täytyy kyllä kehua että aika taitavasti sain "keesiini" turkoosin raidan. Väri on muuten aika lähellä sitä sävyä, millä ennen vanhaan maalattiin taloja sisältä, retroa siis. Ihan koko huonetta en kuitenkaan taida tuolla värillä maalata, valkoinen maalipönttö odottaa nurkassa vuoroaan, kuinkas muutenkaan...

Sainpa muuten lomalla maalattua yläkerran makkarin lattiankin. Männynvärinen lautalattia oli ärsyttänyt jo pitkään ja vihdoin sain ryhdyttyä tuumasta toimeen. Hiomakone soimaan ja maalia pintaan. Onneksi lakkaus oli jo sen verran kulunut että riitti kohtalainen pinnan karhentaminen ennen maalausta. Ja kuinka ollakaan kissan oli ihan pakko päästä kurkkimaan projektia...

 Sain myös tilkkupeiton viimeisteltyä ja nyt siitä onkin tullut yksi kissan lempipaikoista. Viimeistely vain meinasi olla sekin hieman haastavaa kun vuoronperään tytöt halusivat tulla keskeneräiselle peitolle makaamaan. Martta ja Misu ovatkin äidin tyttöjä, aina pitää tulla seuraamaan mitä tapahtuu...

Rintamamiestaloissahan on tyypillisesti varastot reunoilla, ja nyt toisen puolen varastosta on jossain vaiheessa lohkaistu käyttöön palanen myös varsinaisen huoneen puolelle. Innoissani mittailin vanhan renginsängyn mahtuvan juuri ja juuri syvennykseen. Kuinka ollakaan syvennyksen aukko ei ollutkaan riittävän iso jotta sängyn olisi saanut sinne kammettua. Tämän tajusin kun yritin aikani painavaa sänkyä ympätä välikköön. Kyllä kiukutti. Tiedättekö kun jostain asiasta saa selkeän vision ja sitten se tökkääkin johonkin tylsään realiteettiin. Vieraita varten nukkumatilat olivat tarpeen ja ensin jo suunnittelin rakentavani syvennykseen sängyn. Helpommalla onneksi pääsin kun tajusin että piharakennuksesta löytynyt sänky oli juuri sopivan kokoinen nurkkaukseen. Niin ja joo, tämännäköiseksi ei nurkkaus jäänyt, tapetoin sen perhostapetilla ja listakohdat siistin piiloon sisalnarulla. Jostain syystä vain kaikki "jälkeen" kuvat nyt puuttuvat...

Misu seurailee näkyykö naapurin Jussi-kissaa. Jussia vaan ei taida pahemmin enää naiset kiinnostaa, käy vaan pissimässä kukkaistutuksiin ja jatkaa matkaa seuraavalle tontille...

Tämähän se sitten mukava projekti on. Nyt on de Guervainin jännetupentulehdus kädessä ja hiomiset vähäksi aikaa tauolla... Olohuoneen lattiaa koristaa vielä karmea muovimatto, mistä kyllä nyt tällä hetkellä on jo saatu pala pois ja osa puhdistettua. Oma haasteensa näissä on vaan se, kun ei tiedä millä liimalla nuo on aikanaan liimattu ja mahtaako niissä olla asbestiakin. Soitin lattiafirmaan kysyäkseni mitä mahtaisi maksaa lattian hionta asiantuntijan toimesta, mutta vastaus oli että on täysin mahdotonta antaa hinta-arviota ennenkuin työ on tehty. Mjaah, ei siis kun itse hiomaan. Rautakaupan poika ehdotti että irtoaisi paremmin jos kastelisi, mutta ihan hirveästi ei viitsisi läträtä ettei nyt vielä kastele alla olevia puruja... Nyt sitten sen verran kastellut pintaa ettei suuremmin pöllyä... Voin kertoa ettei tarvitse miettiä mitä sitä tekisi vapaa-ajallaan...

Lopuksi vielä pari pihakuvaa. Tuntui että pihakalusteiden pöytä oli jäämässä armotta liian pieneksi, ja sain idean tehdä isompi pöytä vanhasta ovesta. Ensin ajattelin tehdä pöydän ovesta, mikä löytyi vanhasta saunasta. Ovesta puuttui kuitenkin palanen ja äitini asiasta kuullessaan innostui, että heidän mökillään on ylimääräinen ovi mikä on kaikin puolin ehjä. Ovi on ainakin kertomusten mukaan peräisin Konginkankaalta, talosta jossa Akseli Gallen-Kallela usein vieraili ja siis tuosta ovesta kulki. Sittemmin ovi palveli vanhempieni mökillä ulko-ovena ennen eläkeelle jäämistään. Että on siinä ovellakin sitten elämänhistoriaa..

Voi ei, kesä menee!

Kesän olenkin viettänyt pitkälti hiljaiseloa, ainakin blogin suhteen. Kesälomaan mahtui sitäkin enemmän toimintaa, taloa tuli remontoitua niin että viisi viikkoa kesälomaa siinä mennä hujahti ohimennen. Lisäksi innostuin loppukesästä mehuja keittelemään ja marjoja hilloamaan, jotta on sitten talvelle vähän kesän makuja säilössä... Moottoripyöräkortinkin sain vihdoin viimein hankittua ja jokunen kilometrikin sitä kesän aikana kertyi. Ihan lehteenkin asti pääsin ja nyt lehden sivu koreilee työpaikan kahvihuoneen seinällä. Ihanaa sinänsä että tykkäävät niin paljon että lomanikin aikana haluavat naamataulua katsella ;)